Piha ei ollut parhaimmillaan vielä keväällä 2005. Ulkorakennuksen lyhentämisen jäljiltä pihan perällä näytti melko ankealta. Rinteen jyrkkyys johtui osaltaan siitä, että pihaan oli aikoinaan surutta kipattu kaikenlaista roinaa vanhoista ämpäreistä ja lasiromusta lähtien.



Ensin vähän pengerrettiin ja tasattiin ja korjattiin pois enimmät jätteet. Aitakin vaihtui uuteen, mutta siitähän oli puhetta jo aiemmin. Aika monta jätesäkillistä rojua sieltä kertyi aidan lisäksikin. Sitten tehtiin asiaa puutarhaliikkeeseen.



Erinäisiä kukkakuormia ja pariakymmentä säkillistä rantakiviä myöhemmin yläpihakin alkoi näyttää asutulta. Eihän se tosin kuulemma valmis ole vieläkään.